AA liike
AA-liike (engl. Alcoholics Anonymous eli Nimettömät Alkoholistit, Anonyymit Alkoholistit) on kansainvälinen yhteisö, jonka jäsenten päämääränä on pysyä raittiina ja auttaa toisia alkoholisteja saavuttamaan raittius. Liike toimii pieninä paikallisina ryhminä.
Historia
AA-liikkeen perustivat Yhdysvalloissa vuonna 1935 Bill W. (William Griffith Wilson) ja Robert Holbrook Smith (”Dr. Bob”). Nykyään liike toimii noin 180 maassa. Maailmanlaajuisesti jäseniä arvioidaan olevan noin 2,3 miljoonaa. Suomeen AA-liike tuli vuonna 1948 ja AA-ryhmiä on noin 600 lähes joka paikkakunnalla.
Toiminta
AA:ssa alkoholismi mielletään sairaudeksi josta ei koskaan parane, mutta josta on mahdollista toipua 12 askeleen hengellisen ohjelman avulla. Ohjelma toimii AA-kokousten pääasiallisena viitekehyksenä, mutta kokouksissa käsitellään myös liikkeen yhtenäisyyden takaavia 12 perinnettä. Perustajajäsenet ovat tallettaneet ja jättäneet kokemuksensa toipumisestaan ja toiminnastaan AA-liikkeelle kolmessa perinnössä: ensimmäinen on Toipuminen – 12 askelta, toinen Yhtenäisyys – 12 perinnettä ja kolmas Palvelu – 12 Käsitettä.
Vaikka päihteistä pidättäytyminen on välttämätöntä riippuvuudesta toipuvalle, se ei AA:n mukaan yksinään riitä alkoholismisairaudesta toipumiseen. Riippuvuuteen liittyy tyypillisesti sellaisia luonteenvirheitä, että myös henkinen kasvu on raittiuden laadun ja sen säilyttämisen kannalta tarpeen. Toipumista edistävät myös terveellisten elämäntapojen opetteleminen ja hengellisen ajattelun kehittäminen aiemmin opittuja, impulsiivisia ratkaisuja vastaan.
Kuka tahansa AA:n jäsen voi ottaa tehtäviä mm. kahvinkeittäjänä, kokouksien vetäjänä, puhelinpäivystäjänä tai ryhmän rahastonhoitajana; hän voi myös osallistua tiedotus- ja tukihenkilötoimintaan ja myöhemmin ottaa vastuuta luottamushenkilönä AA-yhteisön ”palvelurakenteessa” alueellisella, valtakunnallisella tai kansainvälisellä tasolla. Suomessa AA-liike käyttää yhteisönsä nimenä Nimettömät Alkoholistit. Vuonna 1997 Nimettömistä erosi osa ryhmistä ja otti palvelurakentaansa nimeksi Anonyymit Alkoholistit. Nimettömien Alkoholistien (yli 600 ryhmää) palvelurakenteen ylimpänä päättävänä elimenä toimii kerran vuodessa kokoontuva AA-ryhmien vuosikokous. Kokoukseen voi kukin AA-ryhmä lähettää yhden edustajan, jolla on puhe- ja äänioikeus. Anonyymeillä Alkoholisteilla (24 ryhmää) maan eri alueilta valitun valtuuston tehtävänä on toimia jokseenkin vastaavana palveluelimenä. Alkuperäisillä AA-ryhmillä (noin 5 ryhmää) ei ole maan laajuista palvelurakennetta. AA-ryhmien toimintaperiaatetta ei juuri ole uudistettu, mikä osaltaan selittää että kahden tunnin kokoustyyppi ei enää innosta nuorempaa sukupolvea. Viime aikoina on alettu soveltaa myös Suomessa tunnin kestävää AA-palaveria, joka muun muassa Yhdysvalloissa on yleinen. Oleellista nykyajassa on se että pelkkää alkoholia käyttävä henkilö riippuvaisena potilaana on käymässä yhä harvinaisemmaksi. Nykyajan riippuvaiset ovat yleensä sekakäyttäjiä. Tämä osaltaan selittää tasaista laskua AA-ryhmien määrässä. Sekakäyttäjille suunnattu NA-ryhmät on kuitenkin saanut toimintansa hyvin käyntiin Suomessakin. Toipumisohjelma on sama 12 askeleeseen perustuva.
AA:n jäsenyydelle ei ole muita vaatimuksia kuin halu lopettaa alkoholin juominen. Tällä periaatteella on AA:ssa haluttu varmistaa, että kuka tahansa riippumatta yhteiskunnallisesta asemastaan, sukupuolestaan, iästään tai uskontokunnastaan voi hakea AA:sta apua alkoholiongelmaansa. AA ei pidä jäsenistöstään jäsenluetteloa, mutta raitistuneet alkoholistit, jotka käyvät säännöllisesti AA:n kokouksissa, kutsuvat itseään AA:n jäseniksi tai AA:laisiksi.
Vaikka AA ei markkinoi itseään uskonnollisena liikkeenä, sen monet iskulauseet viittaavat korkeampaan voimaan ja yhteisö suositteleekin yksilöä itseään suuremman voiman etsimistä. Yhdysvalloissa monet tuomioistuimet ovat lakanneet määräämästä AA-kokoukseen uskonnonvapauden perusteella.
